Bodarilla on lupa olla läski

Bettina toteaa, että aktiivisesti kilpaileva naisurheilija ei hyödy mitään ylimääräisestä rasvakudoksesta, mutta kisadieetin jälkeen normaali 6-10kg painonnousu on palautumiselle ja hormonaalisen toiminnan palautumiselle edellytys - mutta sitä ei kannata syödä suklaakakusta, kuten allekirjoittanut teki 2014.

Liiasta rasvakudoksesta ei ole lihaskasvun kannalta mitään hyötyä, miehillä eikä naisilla, eikä kannata vähätellä niitä fiiliksiä miltä se tuntuu päässä, kun on yhtäkkiä paksumpi. Siksi sitä painoa kannattaa pyrkiä nostamaan aika hissukseen, eikä esim. 10kg 2 viikon aikana.

Utti toteaa, huonommat olosuhteet keholla on uutta lihasta kasvattaa korkeassa rasvaprosentissa kuin sopivan matalassa, tästä pitää huolen mm. bulkkaamisen heikentämä insuliiniherkkyys ja nousevat estrogeenitasot (rasvakudos tuottaa estrogeenia). Tottakai lihasmassa kasvaa parhaiten kun siihen on riittävästi ylimääräistä energiaa (kaloreita) ja lihassolujen glykogeeni- ja IMTG-varastot ovat jotakuinkin täydet, mutta tuo ei missään tapauksessa edellytä mitään 20 kiloa ylimääräistä ihraa.

Katarina Tunturi sanoo, Ompa iso aihe, on niin yksilöllistä. Kyllä mä oon itse normaalisti 10-12 kg päässä kisapainosta. Oon nytkin, kympin rasvoissa ja kisapainoon noin 9 kg, mut tietty kisakunto on huippukunnossa änkyräkiree, johon on vaikea päästä ellei ole lihasmassaa riittävästi. En itse ainakaan haluisi olla yhtään kuivempi normaalisti mutta en kilpaile aktiivisesti. Painonpudotus pitää tehdä niin että dietti toimii koko ajan eli rasva palaa , mut en voi antaa yleisohjeita, riippuu treenistä ja lähtötilanteesta , paino ei kerro vielä mitään. Itse uskon lajitteeniin, kunnon miinuskaloridiettiin, tankkauspäivät mukana, itse suosin refeed-päivää jonka hyödynnän aina seuraavan viikon treeneissä. Yleisin varma virhe on se että tehdään alusta alkaen liikaa, syödään liian vähän ja homma kaatuu siihen. Hyvin suunniteltu dietti on sellainen et homma etenee koko ajan ja treenitehot säilyy eli fokus salitreenissä ja voimatasojen säilymisessä loppuun asti.

Rasvaprosentti merkkaa enemmän kuin paino , mulla oli pihdeillä mitattuna dietin alussa 12.29, eli ei mikään kauhee valas vaikken mikään heinäsirkkakaan 😊😊 Itse perustan oman tekemisen kokemukseen, dietti toimii itsellä kun peruskalorit on matalat. Monihan yrittää tehdä tätä terveellisesti välttäen esim nälkää , sitten harmittaa kun ei päästy kuntoon. Oikeesti hyvä esimerkki on vaikka Flex Wheeler, jonka dietin kalorit on lopussa 1500, jätkä on Pro! Kyllä ne kireimmät oikeesti vie sen dietin loppuun, mutta lähtökohtahan merkkaa ja se että pohja on kova , eli työkapasiteetti korkea.

Tohon refeediin, tankkaus on välttämätön palauttamaan ja auttaa treeneissä ja estää aineenvaihdunnan hidastumista, mutta toki silloin vasta tankataan kun ollaan tyhjiä, eli se on yksi työkalu ei mikään palkinto

Mun off-kunto nykyisin ja 10 vuotta sitten on ihan erilainen , koska lihasta 10 kg enemmän ja aika sama kisapaino ☺☺ mut itse viihdyn hyvin +10 kg kisapainosta.

Terveys edellä aina mutta perustyökapasiteetti ja peruskalorit riittävän ylhäällä luo hyvän pohjan onnistuneelle dieetille.

Tommi heinonen toteaa,

Kyllä se keho toimii paremmin jos rasvat luokkaa 8-12 eikä kukaan sellaista paskamahaa tarvitse,painoa voi olla paljon yli kisapainon jos siitä suurin osa on vettä mutta ei rasvaa. Vesi kehossa on pelkästään hyväksi ja loukkaatumisriski on pienempi ja lihaksella parempi kasvualusta. Suomalainen keho ukko ottaa yleensä paskaruoasta kaloreita eikä pysty syömään puhdasta ruokaa riittävästi. Samalla uskotellaan että kerran viikossa on pakko ladata paskaa koneeseen ettei vaan ylikunto kurkkaa kulman takaa. Kalorit ruuasta ja sellaisesta ruuasta missä lähtökohtaisesti rasvan määrä aina alle 10% mihin lisätään hyvälaatuista rasvaa. Ja jos pata kasvaa leikkaa hiukan ruokaa tai ottaa aerobista liikuntaa kylkeen kohtuudella mukaa. Aineenvaihdunta paranee ja rasvaprosentti laskee kuin myös hapenottokyky paranee eli pystyy jumppaamaan kovempaa