Siirry sisältöön

Elämä

Luotetaanko meillä vielä viranomaisiin?

julkaistu lukuaika 4 min

Mä sanoisin, että Suomessa luotetaan edelleen aika vahvasti viranomaisiin. Poliisiin, puolustusvoimiin, terveydenhuoltoon ja koulutusjärjestelmään. Eikä se ole mikään itsestäänselvyys.

Kirjoitin tuon viestin yhdelle seuraajalleni, kun juteltiin luottamuksesta viranomaisiin. Asia jäi pyörimään päähän, ja tajusin että mulla on tästä enemmän sanottavaa kuin yhteen viestiin mahtuu. Joten tässä tulee blogi.

Kuvakaappaus Jukan viestistä: Mä sanoisin, että Suomessa luotetaan edelleen aika vahvasti viranomaisiin.

Pätkä keskustelusta seuraajan kanssa

Tätä luottamusta on kuitenkin helppo murentaa. Riittää, että tarpeeksi moni alkaa toistaa, kuinka viranomaiset valehtelevat, asiantuntijat ovat korruptoituneita ja instituutioihin ei voi luottaa.

Ongelma on siinä, että kun epäluottamus leviää, se ei välttämättä jää koskemaan vain sitä yhtä asiaa, josta alun perin kiisteltiin. Se voi alkaa vaikuttaa siihen, uskalletaanko lapsi viedä kouluun, otetaanko lääkärin neuvoja tosissaan tai luotetaanko poliisin toimintaan.

Kaksi ihmistä istuu pöydän ääressä kahvikuppien kanssa, toisella poliisin univormu

Mitä luvut oikeasti sanovat?

Halusin tarkistaa, onko tämä vain mun mutu-tuntuma, joten kaivoin vähän lukuja. Ja hyvältä näyttää.

Sisäministeriön Poliisibarometrissa yli 90 prosenttia suomalaisista on joka kerta kertonut luottavansa poliisiin erittäin tai melko paljon. Tuoreimmassa barometrissa luku oli 92 prosenttia. Vuodesta 2016 lähtien se on pysynyt 91 ja 96 prosentin välissä.

Luottamus poliisiinOsuus suomalaisista, jotka luottavat poliisiin erittäin tai melko paljon
79 %luottaa poliisiin täysin tai paljonUutissuomalaisen kysely, syyskuu 2026. Eri kysymys ja asteikko kuin barometrissa, siksi omana lukunaan.

Lähde: Poliisibarometrit 2016–2024, sisäministeriö. *Vuoden 2022 barometrissa tutkimustapa muuttui, joten luku ei ole täysin vertailukelpoinen aiempiin.

Tuorein mittaus on ihan tältä syksyltä. Uutissuomalainen kysyi syyskuussa tuhannelta suomalaiselta, ja 22 prosenttia luottaa poliisiin täysin ja 57 prosenttia paljon. Kysely tehtiin kuukausi sen jälkeen, kun keskustelu poliisin voimankäytöstä oli lähtenyt käyntiin. Eli yksittäinen kohu ei kaada luottamusta, jos pohja on kunnossa.

Sama näkyy kansainvälisessä vertailussa. OECD:n tuoreimmassa luottamustutkimuksessa 89 prosenttia suomalaisista luottaa poliisiin ja 75 prosenttia tuomioistuimiin. Virkamieskuntaan luottaa 68 prosenttia, kun OECD-maiden keskiarvo on 45.

Ihan kaikki ei silti ole ruusuista. Luottamus hallitukseen putosi samassa tutkimuksessa 61 prosentista 47 prosenttiin vuosina 2021–2023, ja nyt se on 49 prosenttia. Sekin on yhä OECD-maiden keskiarvon (40 %) yläpuolella, mutta pudotus on iso. Poliitikkoihin kohdistuva tyytymättömyys ei kuitenkaan ole valunut poliisiin tai oikeuslaitokseen, ja juuri sitä eroa kannattaa varjella.

Ja sitten se hyvä uutinen koulusta

Koulusta puhutaan nykyään lähinnä silloin, kun Pisa-tulokset laskevat. Ja ne ovat laskeneet, ei siitä mihinkään pääse. Syyskuussa julkaistu Pisa 2025 kertoi, että nuorten osaaminen heikkenee edelleen. Silti suomalaisnuoret pärjäävät yhä OECD-maiden keskitasoa paremmin, ja luonnontieteissä selvästi.

Näin Pisa-tulokset ovat laskeneetSuomalaisten 15-vuotiaiden keskimääräiset pisteet Pisa-tutkimuksissa 2000–2025. Iso keltainen pallo on uusin tulos.

Lähde: OECD PISA 2000–2025; Jyväskylän yliopisto 8.9.2026; Verkkouutiset 5.12.2023. Pystyakseli alkaa 440 pisteestä, jotta muutos näkyy. Vuonna 2025 Suomi oli yhä OECD-keskiarvon yläpuolella kaikissa kolmessa.

Mutta harva muistaa, mitä tapahtui, kun samaa mitattiin aikuisilta. OECD:n aikuistutkimuksessa (PIAAC) Suomi oli 31 maan vertailussa paras sekä lukutaidossa että numeerisessa osaamisessa ja jakoi ykkössijan Japanin kanssa ongelmanratkaisussa. Suurin osa heistä on käynyt sen saman suomalaisen peruskoulun, jota nyt niin moni pitää rikkinäisenä.

Suomalaiset aikuiset ovat maailman kärkeäOECD:n aikuistutkimus (PIAAC), 31 maata, 16–65-vuotiaat. Pistemäärät, pidempi palkki on parempi tulos.

Lähde: OECD Survey of Adult Skills (PIAAC), tulokset julkaistu 10.12.2024; valtioneuvosto ja Yle.

Eli ei, kaikki ei ole hyvin, ja Pisa-lasku pitää ottaa tosissaan. Mutta ei kaikki ole myöskään rikki. Tämä on juuri se ero, josta haluan puhua.

Mies tekee töitä läppärillä puistonpenkillä Helsingissä, poliisi kävelee ohi

Kritiikki on eri asia kuin kyynisyys

Tässä on mielestäni jotain aika olennaista. Meidän ei tarvitse olla kaikesta samaa mieltä, eikä viranomaisia pidä asettaa kritiikin yläpuolelle. Virheitä tapahtuu, ja niitä pitää voida käsitellä avoimesti.

Mutta on aivan eri asia kritisoida yksittäistä päätöstä kuin alkaa rakentaa yleistä käsitystä siitä, että koko järjestelmä on läpimätä.

Ja juuri tässä kohtaa meidän pitäisi olla tarkkana. Luottamus on vaikea rakentaa, mutta sen voi menettää yllättävän nopeasti.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut siinä, että meidän ei ole tarvinnut epäillä aivan kaikkea ja kaikkia.

Suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ollut siinä, että meidän ei ole tarvinnut epäillä aivan kaikkea ja kaikkia. Olisi aika typerää luopua siitä vahvuudesta itse.

Lähteet

Lue myös

Kommentit

Kommentit tulevat Disqus-palvelusta ja latautuvat vasta, kun avaat ne.

    Lue blogi