Olkapää kuntoon vol.1: Viikko saikkua

4450 näyttökertaa

Päivä on kulunut sunnuntaisesta onnettomuudesta penkkipunnerruksessa. Lääkärireissu aamusta ja diagnoosina oli valaiseva: "kyllä siellä olkapäässä jotain on käynyt." Ultraäänitutkimuksiin päästiin verkkaisesti heinäkuun puoleen väliin mennessä. Käynti yleisellä on yksi turha Buranan hakureissu. Eipä mennyt Marko Mielikäiselläkään kaikki niin kuin elokuvissa, sillä uusimman uutisen mukaan rinta on revennyt ja penkkihaaste on keskeytynyt.

Lääkäreissun perusteella mitään todella vakavaa ei ole tapahtunut, sillä koko käsivarrella oli täydet liikeradat joka suuntaan. Tämä on hyvä uutinen (pelkäsin pahinta) ja uskon täydelliseen toipumiseen lyhyessäkin ajassa kunnollisen kuntoutuksen ansiosta. Sunnuntaina olkapää oli todella kipeä ja käden piti maata paikallaan lähes koko illan. Onni onnettomuudessa oli, että sain salilla välittömästi kylmää trauman alueelle, joten uskon välittömän ensiavun hillinneen pahinta turvotusta. Itse asiassa olkapää ei ollut lainkaan turvonnut illan aikana, jolloin jatkoin kylmähoitoa ja kohoa.  Nyt huolto jatkuu tehokkaalla itsehoidolla ja huomenna on käynti ammattilaisen luona! 

Lihasvammojen hoito

Luin useampia artikkeleita lihasvammoista ja muutamia tärkeitä pointteja nousi esiin. KKK-hoito tietenkin välittömästi onnettomuuden jälkeen. KKK tulee sanoista kylmä, kompressio ja koho, joka tarkoittaa että trauman alue on jäähdytettävä jäällä tai vedellä, alue on sidottava harsositeellä tai teipeillä ja alue nostettava mielellään koho asentoon. Nämä kaikki estävät ylimääräisen kudosnesteiden, turvotuksen ja veren kertymistä vamma-alueelle. Tavoitteena on estää ja vähentää tulehdusreaktiota. Tuosta kolmikosta puuttuu lepo, joka tarkoittaa että vamma-aluetta ei saa käyttää ollenkaan onnettomuuden jälkeen, sillä pienetkin rasitukset saattavat laajentaa revähdystä, aiheuttaa lisäverenvuotoa ja pitkittää toipumista.

Lihasvammojen hoito voidaan aloittaa jopa parin päivän päästä onnettomuudesta pienin liikkein ja venytyksin. Arpikudos, joka muodostuu vamma-alueelle, estää lihas- ja nivelsäikeiden uudelleenkiinnittymistä ja mitä paremmin uudet säikeet läpäisevät arpikudoksen, sitä täydellisempi paraneminen on. Käytännössä siis trauma-alueelle hyytynyt veri, kudosnesteet ja kuona-aineet lisäävät arpikudoksen "kestävyyttä" ja ilman hoitoa rikkoutuneet alueet eivät välttämättä kasva kiinni. Uuden onnettomuuden mahdollisuus on huomattavasti suurempi huonosti parantuneilla alueilla.