Härski, härskimpi, Deadpool

3470 näyttökertaa

Deadpool murskasi ennakko-odotukset. Lapsilta kielletty elokuva ei säästele alapäänvitseissä eikä suolenpätkissä. Onko tässä vuoden paras toimintakomedia?

Tehdään heti alkuun selväksi muutama juttu skeptikoille: 

  • Ryan Reynolds vetää törkeän kovan Deadpool-roolin
  • Tämä EI ole sama epärealistinen Deadpool, joka nähtiin X-Men Origins -leffassa lasersilmineen ja teleportaatiokykyineen
  • Deadpool on aidosti K-18-leffa!

Nyt kun tuo saatiin sanottua, niin aloitetaan arvostelu.

Deadpool, oikealta nimeltään Wade Wilson, on 90-luvulta lähtöisin melko tuore sarjakuvahahmo, jota näyttelee leffassakin esiin tuotu "maailman seksikkäin mies" Ryan Reynolds.

Deadpool on kaikin puolin poikkeuksellinen hahmo, sillä hän rikkoo usein sarjakuvissaan ns. "neljännen seinän" rajan. Hahmo siis tietää olevansa sarjakuvahahmo ja ei jätä sitä sanomatta leffassakaan.

Tämän voisi kuvitella olevan elokuvassa tehtynä totaalinen immersion rikkova tekijä, koska onhan supersankarielokuvat muutenkin siinä rajalla olevan täysin epäuskottavaa lapsellista lastenelokuvaa. Mutta ei tällä kertaa!

Mitään ei säästellä, ei sitten mitään. Leffassa kiroillaan, katkokaan päitä, käydään strippiluolassa ja siteerataan niin montaa leffaa, että menin laskuissa jo sekaisin. Tissit, pimpit ja pippelitkin vilahtavat kankaalla ja sanon tämän sen takia, että se on niin poikkeuksellista nähtävää Marvel-elokuvissa. Aina kun kuvitettelet leffan olevan vakavimmassa hetkessään, ei Deadpool jätä kylmäksi, vaan heittää jotain aivan päätöntä herjaa pahiksille. 

Kuitenkin leffan kantava voima on Deadpoolin lähes tauoton läpän heitto, joka on hahmolleen juuri sitä oikeaa Deadpoolia mitä jäätiin vaille X-Menissä.

Wade löytää elämänsä rakkauden, kun yhtäkkiä hänellä todetaan pitkälle kehittynyt syöpä. Taistellessaan ajatusta vastaan kuolemasta, hän suostuu kokeeseen, jolla herätetään hänen latentit mutanttikykynsä esiin. Kokeen aikana sadistinen pääpahis kostaa Waden rääväsuumaisuuden tuhoamalla epäonnisen potilaan ulkonäön. Tästä alkaa vendetta ja ajojahti Waden ja pääpahiksen välillä.

Reynoldsin castauskin superkomeana miehenä leffaan on yksi iso vitsi, sillä kuten Deadpool itsekin sanoo, leffassa hän on "kuin iso kives hampailla varustettuna". Mutta Reynolds tekee roolilleen kunniaa niin Deadpoolina kuin Wade Wilsonina. Muut sivuroolien henkilöt loistavat neutraaliudellaan - kaikki huomio keskittyy aina Deadpooliin.

Kuvankaunis Waden tyttöystävä Morena Baccarin nymfomaanisena stripparina, UFC tähti Gina Carano pakollisena kovisnaisena (tiedän, taas näitä vapaaottelijoita) ja Ed Skrein sadistisena pääpahiksena vetävät juurikin rooleilleen sopivan suorituksen. Toisin sanoen ei mitään erityisen hyvää, muttei mitään erityisen pahaakaan sanottavaa ole kenestäkään näyttelijästä.

Leffa tuotettiin verrattaen pienellä budjetilla, alle 60 miljoonalla, mutta on jo rikkonut myyntiennätyksiä reilulla kädellä. Deadpoolin agressiivinen markkinointikampanja meinasi tuhota leffan liialla hypellä. Se yleensä viittaa huonoihin ennakkoarviointeihin, joilla yritetään pelastaa edes joitain lipputuloja flopin edestä. Näin ei kuitenkaan käynyt, sillä leffan K-18 luokittelu veti salit täyteen. Huomasin leffatratterin olevan täynnä nuorta, ehkä parikymppistä miestä, joka kuvastaa hyvin mitä leffalta odotettiin. And it delivered!

Nautin suunnattomasti elokuvan tarinankerronnasta, joka perustuu muisteloihin ja Deadpoolin juontoon. Aina välillä hypätään nykyhetkeen ja sitten takaisin Waden historian läpikäyntiin. Colossus, joka oli leffan ainoa CGI hahmo, oli kerrankin aidosti sarjakuvahahmo, niin ääneltään kuin olemukseltaan. Voimaa tuntui olevan kuin Hulkilla konsanaan!

Tästä sarjakuvamaisuudessaan leffa todella onnistuu paremmin kuin oikeastaan mikään aikaisempi Marvel-raina. Hahmoja ei ollut liikaa ja tarina oli lyhyt ja yksinkertainen, jolla oli liiankin selkeä alku ja loppu. 

Jollain tavalla tämä yksinkertainen ja läpinäkyvä kokonaisuus toimii hyvin Avengersin kaltaisiin massiivisiin maailmaa pelastaviin ensembleihin verrattuna. Avengers yhä on se ykkönen, mutta nyt raapaistiin jotain tyyliä, jota haluan nähdä supersankarileffoissa enemmän tai ainakin sopivissa määrin vastapainona megaluokan rainoille.

Suosittelen lämpimästi vaikka ihan niitten lastenkin kanssa leffaa katsomaan, koska eihän tässä nyt mitään ihmeellistä ollut, miksi leffan pitäisi K-18 leima saada. Mutta se lisä mitä K-18 leffalle toi, on yksi vitun hyvä syy katsoa tämä raina!

5/5 #on

 

Muista tutustua uuteen aluevaltaukseeni, pelivideoihin! Muista myös tsekkaa tarjoukset verkkokaupoista.