Thainyrkkeilyä, kartingia ja PALJON rappusia

Tällä kertaa tutustuimme paikallisten lempiurheiluun Thainyrkkeilyyn ja kapusimme 1200 porrasta vuoren huipulle.

Loman toinen päivä meni valitettavasti sateisissa merkeissä. Kolmantena päivänä sää oli yhä pilvinen, joten päätimme lähteä "urheilukohteeseen", johon kannattaa suunnata juuri silloin, kun keskipäivän aurinko ei ole pahimmillaan, tai sää on pilvinen.

Päivä alkoi kuitenkin kuntosalilla, runsaalla aamiaisella ja altaalla pelleilyllä, josta suunnistaisimme tämän päivän kohteeseen.

Ihme ja kumma, mutta koko kropan treeni toimii myös kankkusessa! ;)

Altaalla on aina hauskaa

Päivän kohteena oli suosittu Tiikeriluolatemppeli (Tiger Cave Temple), jossa legendan mukaan asusteli valtaisa tiikeri. Niille, joita "pieni" hiki ei haittaa, on luvassa 1237 rappusen askelkyykky melkein 300 metrin korkeuteen. 

Matka huipulle on yllättävän ankara ja puuskuttavia ihmisiä oli tuon tuostakin ottamassa taukoa tasanteilla. Ei se oma kuntokaan aivan riittänyt painaa koko matkaa ilman ajoittaisia taukoja - jotkin askelmat olivat jopa 30 cm korkeita ja sellaisessa astekulmassa, että kävely oli lähes kiipeilyä.

Niin matkan alkuvaiheilla, kuin huipullakin oli turisteja vastassa röyhkeä ryöväriryhmä apinoita. Apinat tietävät tarkkaan missä pullossa on vettä ja missä mehua.

Ahnaat veijarit repivät muovipussit auki, nappasivat selän takaa pähkinäpussit turistin kädestä ja sihisivät hampaat irvessä jos turisti yritti saada omaisuuttaan takaisin.

Huipulla avautui huikeat näkymät läheisile vuorille ja merelle. 

Laskeutuminen alas oli melkein nousua hankalampaa, sillä korkeat askelmat rasittivat polvia melkoisesti. 

Matkalla takaisin oma privaattikuskimme ehdotti pysähdystä paikallisessa karting-keskuksessa. Katsellessani ajoneuvojen tehoja, niin pieni moottoriurheilija minussa heräsi - olihan se päästävä ulkoradalla kokeilemaan 70-100 km/h vauhti karting-autoilla!

Paikalliset huvittelut ovat suoraan sanottuna huvittavia näin suomalaisen mielestä, kun turvallisuudesta ei paljon huolehdita. Sain allekirjoittaa A4:sen kokoisen sitoumuksen, ettei klubi ole milläään tavalla vastuussa, jos tapan itseni radalla.

Noh, ylisuuri kypärä päähän ja shortseissa radalle

Rata oli mukavan leveä ja täyteen vauhtiin pääsi kahdessa paikassa ihan kunnolla. Ja kyllähän se auto lähettikin ihan mukavasti. Mitään huippukierrosaikoja ei radalla oikein tuntunut saavan, sillä rata oli sateesta liukas ja kaikenlaista moskaakin radalla oli. 

Mikäs sen hauskempaa tosin kuin pienessä sivuluisussa kaarteeseen ajaminen, eikä hinnaksikaan tullut 15 minuutista kuin 25 euroa.

Ilta jatkui yhteen itseäni Thaimaassa kiinnostavista asioista, eli Thainyrkkeilymatsiin. Paikan päälle pääsimme Tuk Tukin kyydillä ja liput ostettiin "stadionin" lippuluukulta. 

Yllättäen paikan pomo oli tehnyt diilin läheisen buffetraflan kanssa, joka tarkoitti että pääsimme lipun hinnalla syömään ennen ottelua.

Buffetti olikin vähän erilainen kuin olimme tottuneet, sillä paistoimme itse omat lihamme pöydässä olevalla grillillä. Hauska tapa syödä ruokaa välillä näinkin!

Itse ottelu oli hienoinen pettymys, sillä juuri tänä iltana ottelijat olivat melko nuoria, 12-vuotiaasta vähän vanhempaan. Päämatsissa oli 60-kioisten sarja ja siinä saatiin jo vähän meininkiä aikaiseksi.

Paikalliset ottavat hallin hyvin haltuun ja remakka oli kuin mistäkin suuresta matsista. Lopulta viiden erän jälkeen tuomari julisti ottelun tasapeliksi! Mielenkiintoista, mutta ketään ei tuntunut haittaavan tämä tuomio, vaan kaikki hurrasivat molempien ottelijoiden puolesta. Ilmeisesti matsaaminen täällä on muutakin kuin vain toisen voittamista.

Seuraavaksi vuorossa on erilaiset rannat ja lähisaaret ja niistä lisää myöhemmissä osissa!