Kehonrakentaja ei koskaan tiedä

Haluanko kehonrakentajaksi vai rakentaa kehoa? Pohdintaa kehonrakennuksesta.

Törmäsin tänään Markus Heinäseen ja meillä oli mukava keskustelu tulevista yhteisistä projekteistamme. Markus tähtää tänä vuonna (toivon mukaan) MM-kisoihin ja Penkkipunnerrus.fi voisi olla siinä vahvasti mukana.

Kehonrakentajan kanssa keskustelu on kuitenkin melkoista arpapeliä. Heitän ilmoille kysymyksiä "Noh, meinaatko mennä kisoihin? Milloin ajattelit aloittaa dieetin? Onko tämä vuosi SE vuosi?" 

Vastauksena on aina "Kattoo ny", koska kehonrakentaja ei koskaan tiedä vastausta. 

Syy tähän on lajin ankaruus ja epävarmuus. Kehonrakentajan tulevaisuutta varjostavat aina kolme epävarmaa tekijää. Koskaan et tiedä miten kroppasi reagoi dieettiin, koskaan et tiedä odottaako huomenna vakava loukkaantuminen ja koskaan et tiedä onko tuulet suotuisat kehittymiselle.

Kuten arvata saattaa, mitään näistä osasta ei ole ilman toista: kova treenaaminen takaa kehityksen, joka lisää loukkaantumisriskiä, mutta kun treenaat järkevästi, voi lopputuloksena olla nollakehitys.

Vastauksena on aina "Kattoo ny", koska kehonrakentaja ei koskaan tiedä vastausta. 

Itse pohdin tuon tuostakin olenko valmis kehonrakentajaksi. Seuraan sivusta niin salilla kuin vapaa-aikanakin melkoista joukkoa kehonrakentajia ja täytyy sanoa, että harvoin yhtä omistautuneimpaa ihmistyyppiä olen tavannut. Työelämässä näen kunnon työnarkomaaneja, ahkeria ja eteenpäin meneviä ihmisiä, mutta eipä kukaan heistä uhraudu lajilleen niin paljon kuin kehonrakentaja. 

Haluanko oikeasti kehonrakentajaksi, vai riittääkö että rakennan vain kehoani?